| j-pussi sanasto linkit |
ipaa |
|
| Kuva 1 | Kuva 2 | Kuva 3 | Kuva 4 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
| Normaali suolisto. | Paksu- ja peräsuoli poistetaan. |
Rakennetaan J-pussi. | Kiinnitetään J-pussi. |
Leikkauksesta käytetään nimeä peräaukon säästävä proktokolektomia.
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
| S-pussi, Parks 1978. |
J-pussi, Utsunomiya 1980. |
H-pussi, Fonkalsrud 1980. |
W-pussi, Nicholls 1985. |
Suomessa tehdään aina J-pussi, mutta ohutsuolisäilö voidaan toteuttaa myös muilla tavoilla. Potilaan kannalta eroa on lähinnä tilavuudessa ja elastisuudessa, potilastyytyväisyys ja komplikaatiot ovat suunnilleen samalla tasolla toteutustavasta riippumatta.
Suomessa säästävä proktokolektomia on ollut käytössä vuodesta 1985.
J-pussin ja anaalikanavan liitos voidaan tehdä joko käsin tai koneellisesti.
Molemmilla koulukunnilla on omat kannattajansa, eikä ole täysin ehdotonta vastausta
sille, kumpi vaihtoehdoista on parempi.
Koneellisessa menetelmässä (double stapling) J-pussi kiinnitetään peräsuolen
katkaisukohtaan toimenpidettä varten suunniteltujen nitojien avulla. Käsin tehtäessä,
liitos tehdään käsin. Toinen merkittävä ero tekniikoiden välillä on, että
koneellisessa menetelmässä anaalikanavan seutua käsitellään vähemmän. Käsin
tehtäessä pintasolukko, linea dentatan seudulta ylös aina katkaisu kohtaan saakka,
kuoritaan pois (mucosectomy), ja J-pussi kiinnitetään neulomalla sulkijalihaksiin.
Koneellisesti tehtäessä, anaalikanavan limakalvo jätetään koskemattomaksi ja J-pussi
kiinnitetään peräsuolen katkaisukohtaan..
Tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että koneellisesti tehtäessä lopputulos olisi
parempi: vähemmän komplikaatioita, toiminnallinen tulos, mukaan lukien pidätyskyky on
parempi, lyhyempi sairaalassa oloaika jne. Mahdolliset leikkaussauman vuodot ovat yhtä
todennäköisiä molemmissa tapauksissa, mutta ne paranevat koneellisesti tehdyillä
nopeammin. Lisäksi koneellisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että se on nopeampi ja
helpompi toteuttaa.
Käsintehdyn liitoksen kannattajat ovat huolissaan siitä, että koneellisesti tehtäessä
jätetään jäljelle riskialtista pintasolukkoa. Tästä seuraa riski myöhemmin
ilmaantuville tulehduksille ja dysplasia muutoksille. Toisaalta, on olemassa tapauksia,
joissa "mukosektomian" jälkeen on kuitenkin ilmaantunut syöpää. Tämä on
aiheutunut siitä, että pintasolukkoa ei sittenkään ole saatu poistettua aivan
täydellisesti. Käsintehdyssä leikkauksessa huonona puolena on se, että nämä
mahdollisesti jäljelle jäävät saarekkeet sattaavat sijaita J-pussin ja anaalikanavan
liitoskohdan takana "piilossa", jolloin niitä ei nähdä
kontrollitähystyksissä. Koneellisesti tehtäessä jäljelle jäävä pintasolukko jää
nähtäville, jolloin sen kehitystä voidaan seurata tähystyksellä ja ottaa tarvittaessa
koepaloja. Lisäksi jäljelle jäänyt pintasolukko pystyään tarvittaessa poistamaan,
ilman että J-pussi jouduttaisiin poistamaan.
Riippumatta siitä kumpaa koulukuntaa leikkaava kirurgi edustaa, olisi hyvä että hän
hallitse molemmat tekniikat, siltä varalta että laitteet saattavat mennä epäkuntoon
tai jostain muusta syystä niitä ei pystytä käyttämään. Ja tietyissä tilanteissa
käsin tehtyä liitosta ja siihen liittyvää pintasolukon kuorintaa suositellaan.
Tällaisia tapauksia ovat ainakin UC potilaat, joilla on syöpää tai dysplasiaa
peräsuolessa, ja FAP potilaat joilla on peräsuolen alueella polyyppeja.